Perustus voi olla vain Jeesus Kristus

Nuoren uskonelämäni varrella olen monta kertaa langennut siihen inhimilliseen ansaan, johon melkein jokainen uskova joskus lankeaa, eli uskon suorittamiseen omilla voimilla. Silloin yrittää rukoilla omilla voimilla, selvitä omilla voimilla, kasvaa uskossa omilla voimilla ja auttaa itse itseään. Se ei ole kuitenkaan se, mitä Jumala sinulta tahtoo. Hän tahtoo olla elämässäsi ja auttaa sinua.

Itse olen konkreettisesti huomannut, että Jumalan avulle tulee todella antautua. Pitää jättää kaikki oma suorittaminen ja omat teot. Tulee hyväksyä se, että ei itse kykene kaikkeen. Sinun tulee tyhjentyä, jotta Jeesus sinussa saisi kasvaa.

"Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni. Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju." Ps. 62:6-7

Psalmi kuvaa kauniisti sitä, miten vain Jumala voi olla elämämme perusta, niin että kasvamme Hänen rakkauteensa ja toivoonsa. Meidän tulee odottaa, hiljentyä Jumalan eteen ja kuiskata:"Jeesus, tässä olen ja annan kaiken. Haluan kasvaa sinun Rakkauteesi. Anna minulle Henkeäsi."

Päästä Jumala, Isämme ja Pelastajamme, kokonaan elämääsi ja anna hänen hallita kaikkea. Kuuntele häntä, kun Hän nuhtelee ja neuvoo sinua, ja antaudu Hänen syleilyynsä, kun Hän hellii sinua ilolla ja läheisyydellä.

Onneni ei ollutkaan muiden onni

Kaksi vuotta sitten rakastuin ja opin aivan uudella tavalla mitä rakastaminen, toisen eteen tekeminen ja ystävyys tarkoittavat. Rakkauden myötä kasvoi rinnalleni uusi paras ystävä ja parempi puoliskoni. Tunsin hänen täydentävän niitä ominaisuuksia minussa, jotka muuten olisivat vajavaisia. Neljä kuukautta sitten vastasin elämäni tähän mennessä suuriimpaan kysymykseeni "Mennään!!". Vastaus tuli luonnostaan ja se sytytti sisälleni suuren ilon ja lämmön. Vatsan pohjassa kihelmöi samalla kun mieleni täytti varmuus, tätä halusin, haaveilin ja sain. Kahteen vuoteen olemme saaneet kokea paljon hienoja maistiaisia siitä, mitä loppuelämä on tuomassa tullessaan.

Elimme onnellisessa kuplassa jonkin aikaa kihlauksen jälkeen. Kun koitti päivä kertoa vanhemmilleni, sydämeni pamppaili ja mieleni teki perääntyä. Olin valinnut oman tieni, hyvin erilaisen kuin vanhempani olivat minulle toivoneet ja mitä he olivat itse kulkeneet. Kun pääsin heidän eteensä mieleeni kuitenkin tuli rauha; teen oikein. Ensimmäinen reaktio oli positiivinen, vastaan tuli halauksia ja melko onnelliselta näyttäviä hymyjä. Pian kuitenkin huomasin tuottaneeni pettymyksen, suurta sitoutumistani ei pidetty viisaana ikäni takia ja epäilystä tuotti ettemme ole vielä asuneet yhdessä. 

Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaisia Herraa totellen, sillä se on oikein. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus: 'jotta menestyisit ja eläisit kauan maan päällä'. 

Ef. 6:1-3

Paavalin kehotus muistuttaa meitä siitä tosiasiasta, että tämä käsky on voimassa vielä uuden liiton aikana. Tuntuu pahalle, etteivät vanhempani seiso valintani takana. Tuntuu etten ollut heille kuuliainen, tuntuu etten kunnioittanut heitä niinkuin minun kuuluisi. Valitsin kyselemättä oman tieni, lähdin suuntaan joka tuntui minusta parhaalle. He pitävät kumppanistani hyvin paljon, mutta silti en osannut tehdä heidän mielensä mukaan. Vanhempani rakastavat minua. He tahtovat aidosti parastani. Rakastan heitä. Rikoin kuitenkin heidän tahtoaan vastaan tietoisesti ja vielä näin suuressa asiassa. Rikoin heitä vastaan, rikoinko Jumalaanikin vastaan?

Avasin nyt kuitenkin omat siipeni, rukoilin, seurasin Jeesusta ja sydäntäni. Tunnen tehneeni oikein. Tunnen meneväni oikeaan suuntaan. Tunnen kipua siitä, etten voi täyttää kaikkia vanhempieni toiveita. Rukoiltuani olen kuitenkin ymmärtänyt ettei Jumalan tahto ole, että tekisin kaiken vanhempieni mielen mukaisesti. Tunteeni vahvistui, että toimin oikein. Voin samalla kunnioittaa vanhempiani, että seurata omaa polkuani. Kuuliaisuuteen ja kunnioittamiseen riittää, että kuuntelen heidän mielipiteitään ja kunnioitan niitä. Riittää että annan heille mahdollisuuden vaikuttaa tekemisiini, mutta minun ei tarvitse antaa heidän päättää. Ensimmäistä kertaa tunnen hallitsevani elämääni ja olevani vapaampi kuin koskaan, vaikka nimettömässä kiilteleekin sormus.

Neuvoja nuoremmalle itselleni

Syntymäpäiväni tuli ja meni jälleen kerran, ja koska olen lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä, päätin kirjoittaa listan tähän ikään mennessä tarttuneista neuvoista, jotta nuorempi minäni osaisi ottaa opiksi. ...Tai siis, öö, jotta joku muu voisi ottaa opiksi. No joka tapauksessa aion jakaa tässä neuvoja ja opittuja läksyjä, jotka toivoisin tajunneeni jo vuosia sitten, mutta... You live, you learn, lauloi Alanis Morissette aikoinaan. Elämällähän sitä oppii. Täältä pesee, härifrån tvättas:

- Tämä on ehkä tärkein neuvo: älä pelkää niin kauheasti! Olet niin pelokas, niin usein, niin monesta asiasta, ja kaikki ne pelot ovat olleet turhia. Raamatussa sanotaan 365 kertaa eli vuoden jokaiselle päivälle "älä pelkää", ja suosittelen, että otat onkeesi. Ihan oikeasti, kaikki tulee menemään hyvin. Jos tulee aikoja, jolloin kaikki on huonosti (tai ainakin tuntuu siltä), se on vain väliaikaista ja kohta kaikki on taas hyvin. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon (1. Joh. 4:17-18).

- Tämä on sukulaisneuvo edelliselle: Älä murehdi ja huolehdi kaikesta mahdollisesta niin paljoa koko aikaa. Joillekin asioille et yksinkertaisesti vain mahda mitään. Murehtiminen ei auta, koska kaikki tulee aina järjestymään, usko tai älä. Usko mieluummin.

- Tartu jokaiseen tilaisuuteen, jolloin voisit matkustaa. Toista tilaisuutta ei välttämättä aina tule, ei ainakaan saman ihmisen tai samojen ihmisten kanssa. Jätät pari tällaista mahdollisuutta käyttämättä, mikä harmittaa sinua jälkeenpäin.

- Tiedän, että olet kunnianhimoinen, ahkera ja määrätietoinen, ja haluat palavasti opiskelemaan. Se on ihan okei. Mutta yritä nyt hyvä nainen myös rentoutua välillä äläkä pingota niin kauheasti! Olet vielä niin nuori, joten nauti elämästä NYT eikä "sitten kun pääsen opiskelemaan!" Elämästä on lupa myös nauttia, vaikka ei olisikaan saavuttanut tavoitettaan! Usko tai älä, vielä tulee sekin päivä, kun opiskelu ei olekaan se maailman tärkein asia elämässäsi.

- Vaali ystävyyssuhteitasi, mutta älä yritä väkisin pitää yllä ystävyyssuhdetta, joka on jo hiipumassa tai muuttamassa muotoaan. Jotkut sydänystävät ja parhaat kaverit, joihin nyt olet suunnilleen päivittäin yhteydessä, tulevat hiipumaan aikojen saatossa, ja se on ihan luonnollista. Ystäviä ei voi pitää väkisin, jos molemmat osapuolet eivät halua samaa. Tulet saamaan myös uusia, ihania ystäviä (myös seurakunnasta, jihuu!). Muutamat vanhat kaverit/ystävät, joista et ole kuullut vuosiin mitään, tulevat takaisin kuvioihin, ja voitte jatkaa siitä mihin jäitte silloin muinoin. Kuten sanottu, ystävyyssuhteita tulee vaalia, mutta ei pusertaa väkisin. Joskus ne menevät myös omalla painollaan. Ne menevät, niin kuin niiden on tarkoitus mennä.

- Jos jokin kohdallesi tuleva asia ylipäätään on sellainen, jota pitää väkisin vääntää hampaat irvessä, se ei ole kaiken vaivan ja energian arvoista. Päästä irti aikaisemmin.

- Vähän kiusallinen, mutta ehdottoman tärkeä neuvo: älä jää vellomaan ja ruikuttamaan poikien perään. IHAN OIKEASTI. Jos se ei tykkää, se ei tykkää, etkä sinä voi sille tasan mitään. Jos joku poika pitää sinusta, hän kyllä tekee sen aloitteen ja ottaa yhteyttä! Tulet tuhlaamaan jopa vuosia jonkun tyypin perään haikailuun, ja usko minua, ne haikailuun ja jokaisen moikkailun ylitulkitsemiseen käytetyt vuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa.

- Älä ota stressiä siitä, miten vietät vapaa-aikasi. Monesti haluat perjantai-iltana vain käpertyä sohvalle hyvän kirjan, elokuvan tai tv-sarjan (tai jopa virkkuukoukun) kanssa, ja sekin on ihan jees. Mistä voikin johtaa seuraavan ja viimeisen neuvoni...

- Älä anna muiden sanella itsellesi, miten sinun tulisi elämääsi elää. Älä aina usko muiden puheita itsestäsi, koska - tadaa - muut ihmiset eivät aina ole oikeassa. On hyvä kuunnella neuvoja, mutta joskus vain sinä itse tiedät parhaiten, millainen olet ja mikä sinulle on hyväksi.


+ Bonus: Ole vähän lempeämpi ja armollisempi itsellesi. Rakasta itseäsi. Tee usein asioita ihan vain siksi, että ne ovat kivoja ja rentouttavia. 

tl;dr:

Älä pelkää. 
Älä murehdi.
Älä pakota. 
Rakasta.


Muistakaa rakastaa itseänne ja toisianne, rakkaat lukijat!

Ps. Näyttääpä negatiiviselta, kun melkein jokainen neuvo on ÄLÄ-alkuinen. Noooo... Sanoma on kuitenkin positiivinen.