12.10.2014

Neuvoja nuoremmalle itselleni

Syntymäpäiväni tuli ja meni jälleen kerran, ja koska olen lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä, päätin kirjoittaa listan tähän ikään mennessä tarttuneista neuvoista, jotta nuorempi minäni osaisi ottaa opiksi. ...Tai siis, öö, jotta joku muu voisi ottaa opiksi. No joka tapauksessa aion jakaa tässä neuvoja ja opittuja läksyjä, jotka toivoisin tajunneeni jo vuosia sitten, mutta... You live, you learn, lauloi Alanis Morissette aikoinaan. Elämällähän sitä oppii. Täältä pesee, härifrån tvättas:

- Tämä on ehkä tärkein neuvo: älä pelkää niin kauheasti! Olet niin pelokas, niin usein, niin monesta asiasta, ja kaikki ne pelot ovat olleet turhia. Raamatussa sanotaan 365 kertaa eli vuoden jokaiselle päivälle "älä pelkää", ja suosittelen, että otat onkeesi. Ihan oikeasti, kaikki tulee menemään hyvin. Jos tulee aikoja, jolloin kaikki on huonosti (tai ainakin tuntuu siltä), se on vain väliaikaista ja kohta kaikki on taas hyvin. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon (1. Joh. 4:17-18).

- Tämä on sukulaisneuvo edelliselle: Älä murehdi ja huolehdi kaikesta mahdollisesta niin paljoa koko aikaa. Joillekin asioille et yksinkertaisesti vain mahda mitään. Murehtiminen ei auta, koska kaikki tulee aina järjestymään, usko tai älä. Usko mieluummin.

- Tartu jokaiseen tilaisuuteen, jolloin voisit matkustaa. Toista tilaisuutta ei välttämättä aina tule, ei ainakaan saman ihmisen tai samojen ihmisten kanssa. Jätät pari tällaista mahdollisuutta käyttämättä, mikä harmittaa sinua jälkeenpäin.

- Tiedän, että olet kunnianhimoinen, ahkera ja määrätietoinen, ja haluat palavasti opiskelemaan. Se on ihan okei. Mutta yritä nyt hyvä nainen myös rentoutua välillä äläkä pingota niin kauheasti! Olet vielä niin nuori, joten nauti elämästä NYT eikä "sitten kun pääsen opiskelemaan!" Elämästä on lupa myös nauttia, vaikka ei olisikaan saavuttanut tavoitettaan! Usko tai älä, vielä tulee sekin päivä, kun opiskelu ei olekaan se maailman tärkein asia elämässäsi.

- Vaali ystävyyssuhteitasi, mutta älä yritä väkisin pitää yllä ystävyyssuhdetta, joka on jo hiipumassa tai muuttamassa muotoaan. Jotkut sydänystävät ja parhaat kaverit, joihin nyt olet suunnilleen päivittäin yhteydessä, tulevat hiipumaan aikojen saatossa, ja se on ihan luonnollista. Ystäviä ei voi pitää väkisin, jos molemmat osapuolet eivät halua samaa. Tulet saamaan myös uusia, ihania ystäviä (myös seurakunnasta, jihuu!). Muutamat vanhat kaverit/ystävät, joista et ole kuullut vuosiin mitään, tulevat takaisin kuvioihin, ja voitte jatkaa siitä mihin jäitte silloin muinoin. Kuten sanottu, ystävyyssuhteita tulee vaalia, mutta ei pusertaa väkisin. Joskus ne menevät myös omalla painollaan. Ne menevät, niin kuin niiden on tarkoitus mennä.

- Jos jokin kohdallesi tuleva asia ylipäätään on sellainen, jota pitää väkisin vääntää hampaat irvessä, se ei ole kaiken vaivan ja energian arvoista. Päästä irti aikaisemmin.

- Vähän kiusallinen, mutta ehdottoman tärkeä neuvo: älä jää vellomaan ja ruikuttamaan poikien perään. IHAN OIKEASTI. Jos se ei tykkää, se ei tykkää, etkä sinä voi sille tasan mitään. Jos joku poika pitää sinusta, hän kyllä tekee sen aloitteen ja ottaa yhteyttä! Tulet tuhlaamaan jopa vuosia jonkun tyypin perään haikailuun, ja usko minua, ne haikailuun ja jokaisen moikkailun ylitulkitsemiseen käytetyt vuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa.

- Älä ota stressiä siitä, miten vietät vapaa-aikasi. Monesti haluat perjantai-iltana vain käpertyä sohvalle hyvän kirjan, elokuvan tai tv-sarjan (tai jopa virkkuukoukun) kanssa, ja sekin on ihan jees. Mistä voikin johtaa seuraavan ja viimeisen neuvoni...

- Älä anna muiden sanella itsellesi, miten sinun tulisi elämääsi elää. Älä aina usko muiden puheita itsestäsi, koska - tadaa - muut ihmiset eivät aina ole oikeassa. On hyvä kuunnella neuvoja, mutta joskus vain sinä itse tiedät parhaiten, millainen olet ja mikä sinulle on hyväksi.


+ Bonus: Ole vähän lempeämpi ja armollisempi itsellesi. Rakasta itseäsi. Tee usein asioita ihan vain siksi, että ne ovat kivoja ja rentouttavia. 

tl;dr:

Älä pelkää. 
Älä murehdi.
Älä pakota. 
Rakasta.


Muistakaa rakastaa itseänne ja toisianne, rakkaat lukijat!



Ps. Näyttääpä negatiiviselta, kun melkein jokainen neuvo on ÄLÄ-alkuinen. Noooo... Sanoma on kuitenkin positiivinen.

5 kommenttia:

  1. Voi kunpa nuo neuvot muistaisi! Kiitos taas tästä muistutuksesta!

    Ps. Blogin banneri on kertakaikkisen ihana, ja teette kaikki ihan mahtavaa työtä tällä blogilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii kiitos! En ole tämän tekstin kirjoittaja, mutta banneri ja ulkoasu muutenkin on miun käsialaa. :)

      Poista
    2. Tämän tekstin kirjoittaja kommentoi vuorostaan :) Suurkiitokset sulle positiivisesta palautteesta, Ester, kyllä aloittelevan bloggarin sydäntä lämmittää! ♥ Kaunis ja raamatullinen nimimerkki muuten sulla(kin) :)

      Poista
  2. Minulla on kovasti töitä sen kanssa, että osaisin vain päästää irti ja olla murehtimatta asioita. Olen huomannut yhä uudelleen ja uudelleen, että usein asiat eivät selviä sillä kauhealla yrittämisellä ja puurtamisella, vaikka niin itse toivoisi. Varsinkin ihmissuhteissa paras ratkaisu on yleensä se, että antaa asioiden vain mennä omalla painollaan. Voi, miten vaikeaa! :D

    Tapasin pari kuukautta sitten ihanan pojan tai miehen. Olemme tavanneet kaksi kertaa ja olen häneen todella ihastunut. Olen kovasti kaivannut rinnalle ihmistä, joka välittää minusta. Kuitenkin alusta lähtien tämä poika on ollut minua kohtaan kovin kylmä; ei yhtään oma-aloitteinen ja vähäsanainen. Vaikka olen häneltä suoraan kysynyt, pitääkö hän minusta vai ei, suoraa vastausta en ole saanut. Hän yleensä on ehdottanut tapaamista tai vastannut jotain ympäripyöreää. Nyt olen vihdoin tullut järkiini ja tajunnut, että täytyy nyt naisella olla sen verran itsekunnioitusta, ettei ala kenenkään perään ruikuttamaan. :D Olen yrittänyt kovasti, joten nyt on se hetki, että on aika päästää irti. Jos hän on on minusta oikeasti kiinnostunut ja Jumala suo, hän kyllä ottaa minuun lopulta yhteyttä. Jos ei, se on vain sitten hyväksyttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, jep, semmoinen väkisin survominen ei kannata oikein minkään suhteen - kaikista vähiten ihmissuhteissa :) Hyvä että huomasit!

      Ohhoh, kuulostaapa häilyvältä tuo mies! Tosi ikävää. Kyllä miehet aina ehdottavat tapaamisia, jos ovat kiinnostuneita, ja varmasti myös antavat suoraan kysymykseen suoran vastauksen. Suosittelen vilkaisemaan mun uusimman blogipostauksen, joka sivuaa tätä aihetta :) Muista, että olet Jumalan prinsessa ja ansaitset vain parasta! Siunausta!

      (Ps. Pahoittelen myöhäistä vastausta, en ole ollut blogissa pitkään aikaan! Tästä se taas lähtee :) )

      Poista